Ei se mun kuume ja yskä ihan niin helpolla parantuneet, vaan torstai-iltana sain ottaa suunnan päivystyksen kautta keskussairaalaan osastolle. Sain sitten viettää koko juhannuksen keuhkokuumetta parannellessa. En silti osannut olla yhtään huonolla tuulella tai pettynyt, niin ihanaa oli päästä hyvään hoitoon oloa helpottamaan. Kyllä siitä tietää että on huonossa kunnossa kun sairaalavuode ja tiputuslääkkeet tuntuvat maailman parhailta keksinnöiltä. :) Mulla kävi paljon läheisiä pitämässä seuraa, ja ehdin vihdoin seuraamaan myös jalkapalloa. :) Myös kirjoja tuli luettua ja päiväunia nukuttua.
Sunnuntai-iltapäivällä sain ottaa suunnan kotiin, mutta samoissa merkeissä ovat päivät jatkuneet: paljon lepoa ja lääkkeitä. Olo on kuitenkin keventynyt torstaista niin huomattavasti (tulehdusarvon huippulukema oli 270!), että en valita sanallakaan! :)
Tästä johtuen blogi on elellyt pienoista hiljaiseloa - yritän korjata tilanteen jaksamisen mukaan!
Mitäs te teitte juhannuksena? :)
Huh, onneksi sait hoitoa! Tiedän kyllä tuon tunteen, kun pari vuotta sitten ambulanssilla päädyin sairaalaan mahataudin takia. Se oli ehkä maailman mahtavinta, kun sai tipalla jotain pahoinvointilääkettä ja pystyi hetken nukkumaan.
VastaaPoistaOnneks ruokaakin oli ilmeisesti tarpeeks.. It's all that matters.
VastaaPoista